Vihersisustus Harjun opk:n toimiston ikkunalle

Kohteeni Harjussa oli erään toimiston ikkunalaudan sisustaminen viherkasveilla. Ikkunalaudalla oli ennestään kaksi palmuvehkaa ja yksi siroliuska-aralia, jotka kuuluvat myös minun lempikukkiin. Harjun rakennukset ovat historiallista kartanomiljöötä ja halusinkin jotenkin myös sen tuoda vihersisustuksessa esille. Ei siis mitään kovin moderneja ratkaisuja ollut tiedossa. Vihersisustukselta toivottiin "ei viidakkoa" ja pienellä budjetilla toteutettua ja tässä tapauksessa asiakkaan toivetta oli helppo toteuttaa, olihan kukkaluokassa valtaisa määrä kukkia, joita pystyin käyttämään hyödykseni. Koska kukat ovat opetuskäytössä, valikoin sieltä sellaiset yksilöt, joita oli enemmän kuin yksi kappale. Näin niiden puuttuminen ei aiheuta muutoksia kasvilistoihin.

Ikkunalauta ja ikkunanpuitteet ovat valkoiset ja värimaailma ruukkujen osalta muodostui jo alkuvaiheessa valkeasta tummaan. Edellisillä viherhuoltokerroilla, kun istutin viherrönsyliljat uusiin ruukkuihin, tein ruukkuvalinnat juurikin tätä ikkunalautaa silmällä pitäen. Kuvassa etualalla näkyvien palmuvehkojen vaaleat ruukut halusin säilyttää, samoin siroliuska-aralia (vasemmalla tummassa ruukussa) oli sen värisessä ruukussa, kun värimaailma oli muodostumassa. Ikkunassa olevat kranssit saivat luvan poistua.
Ikkunalaudan ilmansuuntakin oli varsin hyvä, länsi-lounas eli valoisa muttei kuitenkaan kamalan paahteinen.

Kasvivalinnat olivat siis jo ensimmäisellä kerralla osittain muodostuneet, palmuvehkat ja siroliuska-aralia saivat jäädä. Muut kasvit valitsin lukuisista vaihtoehdoista juurikin helppohoitoisuutensa vuoksi. Myös leveä työpöytä ikkunalaudan edessä saneli mm. kastelun tarpeen sekä kasvien "roskaamistiheyden". Mikään valittu kasvi ei varsinaisesti kuki, jolloin kuihtuneita kukkia ei ole ikkunalauta täynnä eikä myöskään kuihtuneita lehtiä. Ja mikään kasvi ei varsinaisesti ole ns. juoppo, joten päivittäistä kasteluntarvetta kasvukaudella ei ole.

 Lopputulokseksi muodostui siis kuvassa näkyvä asetelma. Reunoilla on palmuvehkat ylväissä luonnonvaaleissa ruukuissaan, keski-ikkunan puitteiden kohdalla vasemmalla reunustraakkipuu tuomassa hiukan kapeaa ja korkeaa muotoa valkoisessa keraamisessa ruukussa, oikean puitteen kohdalla siroliuska-aralia tuomassa tietyntyylistä rehevyyttä asetelmaan tummassa ruukussaan. Etualalle on aseteltu mainitsemani viherrönsyliljat tummiin keraamisiin ruukkuihin ja niiden eteen sitomaan värimaailmaa rahapuu vaaleassa suojaruukussaan tummalla mietelauseella : "Live every Moment, Laugh every Day, Love beyond Words.

Asetelma on minun mieleeni ja se muodostui vähän kuin itsekseen. Tarvikkeiden hinta oli tässä tapauksessa yhteensä n. 14 € ja se muodostui kahdesta ostoruukusta (traakkipuun ruukku sekä rahapuun mietelauseruukku). Muut tarvikkeet löytyivät koululta jo valmiina, myös käytetyt kasvit. Mutta mikäli kaikki olisi jouduttu ostamaan, olisi hinta varmasti tarvikkeiden ja kasvien osalta kivunnut arviolta 125-140 euroon.

Tähän päättynee minun vihersisustustutkinnon osalta tämä blogi. Kiitän suuresti kaikkia blogia lukeneita, toivottavasti olette viihtyneet ja saaneet jotakin myös itsellenne. Minulle tämä on ollut mukava tapa oppia asioita kirjoittamalla niistä tänne ja valokuvaamalla.

Suosittelen lämpimästi puutarha-alaa kaikille ja sen opiskelua mahtavassa Harjun Oppimiskeskuksen miljöössä! Kaksivuotinen opiskelu on antanut minulle uuden ammatin sekä paljon uusia ystäviä. Harjussa olen viihtynyt mainiosti ja nyt onkin hiukan haikea olo, mutta ainahan voin piipahtaa siellä kesäisin ihastelemassa maisemia ja vaikkapa hienossa kesäkahvilassa!

Pihasuutari jatkaa tästä eteenpäin pihojen ylläpito-, viherhuoltotöissä sekä kaikenlaisissa pihaan ja kotiin liittyvien askareiden auttamisessa.
Sinun ja pihasi parhaaksi - PIHASUUTARI!

Kiittäen
Marika, Pihasuutari (www.pihasuutari.fi)

Lehtivioituksia

Kasvien hyvinvoinnin näkee useimmiten sen lehdistä ensimmäiseksi. Ravinteiden puutosoireet, tuholaisten vioitukset ja veden saannin kasvi ilmaisee lehdillään. Kun kasvilla on kaikki hyvin se näyttää iloisen vihreältä ja istuu ruukussaan ylväästi. Jos kasvilla on vaikeuksia ravinteiden saannin kanssa sen lehtiin muodostuu, riippuen ravintoaineen puutoksesta, erilaisia vioituksia. Kun sen juuret ovat liian märässä kasvualustassa kasvi näyttää nuutuneelta lehdiltään, samankaltaiset oireet  myös silloin kun kasvualusta on liian kuiva liian pitkään. Tuholaiset iskevät yleensä kasvin lehtiin narskuttaen niistä kasvinesteet pois ja kasvin lehdet vioittuvat ja alkavat näyttää sairailta. Myös valon määrällä on kasvin hyvinvointiin merkitystä, kuten valoisuusmittauksista muistamme.

Mistä sitten tietää mikä kasvia vaivaa? Kasvia on tutkittava, on muistettava milloin sitä on lannoitettu ja kasteltu. Minkälaisessa kasvualustassa kasvi elää ja mikä on sen valontarve, viihtyykö kasvi suorassa auringonpaisteessa vai onko kasvin alkuperäiset kasvuolosuhteet kenties varjon olot. Viherhuoltopuutarhuri pitääkin kirjaa huoltamistaan kasveista.

Kasvien tutkinta on siis helpoin aloittaa sen lehdistä, katsotaan millaisia vioituksia lehdissä on ja näkyykö selkeitä eläviä tuholaisia, seittiä, kasviin kuulumatonta mesikastetta tai jotain muuta kasvin hyvinvoinnin kannalta epäilyttävää. Mikäli selkeästi havaitaan tuholaisten olevan liikkeellä on aloitettava torjuntatyö, tuholaisen laji olisi saatava määriteltyä. lajimääritys auttaa hävittämään myös tuholaisten pesät, ne voi olla tuholaisesta riippuen kasvualustassa, ruukun reunojen alla, lehtien suojassa.

Mikäli selkeitä tuholaismerkkejä ei löydy on syytä miettiä voisiko kasvin ravinteiden saanti olla jostain syystä puutteellista. Tietyillä ravinneaineiden puutosoireilla on erilaisia oireita kasvien lehtiin. Alla kuvakooste Harjussa tapaamistani lehtivioituksista.

Tuonenkielo (aspidistra elatior)

Viirivehka (Spathiphyllum)

Kardemumma (Elattaria cardemomum)

Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens)

Vuoripalmu (Dypsis lutescens)

Unelma (Asparagus setaceus)

Raitamatti (Ctenanthe oppenheimiana)

Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans)

Tuholaisia ei kuitenkaan ole havaittu ensimmäisen blogikirjoituksen jälkeen, joten kyseisissä kasveissa vioitukset voivat mahdollisesti olla ravinteiden puutetta, kasvi voi näin pimeään talviaikaan kärsiä vain valon puutteesta tai kastelu ei ole ollut kasvin mieleen. Pidempiaikainen seuranta ja kirjanpito hoitotoimenpiteistä saattavat selvittävää mistä voisi olla kyse. Tässä tapauksessa en ole seurannut kasveja kuin reilun kuukauden ja niin lyhyen ajan perusteella on vaikea sanoa, mikä aiheuttaa kyseiset vioitukset.  Mutta aina ei selkeään huonovointisuuteen löydy yhtä selkeää syytä. Kun hoitaa kasvit ohjeiden mukaan eikä päästä tuholaisarmeijaa lisääntymään niissä pitäisi kasvien kuitenkin pääsääntöisesti voida hyvin.

Marika, Pihasuutari

Viherhuoltoa ja -välineitä

Viherhuolto pitää sisällään siis eri viherkasvien hoitoa. Minulla on käytössä Harjun kukkaluokan välineistö, kastelukannut, sumutinpullot, mittarit, lannoitteet, merileväuutteet ja tietenkin harja ja rikkakihveli. Siisteyshän on viherhuollossa yksi tärkeimmistä asioista. Jos ajatellaan jossakin asiakastiloissa olevia viherkasveja, niin mikäli kasvien alusta on pudonneista lehdistä ja muista kasviroskista täyttyvä alue, ei se ole kenenkään mielestä kovin mukavan näköistä. Siksi viherhoitajalla on oltava myös siivoustarvikkeet mukana. Viherhuoltaja siivoaa aina jälkensä!

Viherhuoltajan työvälineistöä. kastelukannut, lannoite ja merileväuute, sumutinpullo, valoisuus- ja johtolukumittari sekä muistiinpanovälineet.

Viherhuoltajan tärkeimpiä työvälineitä . Kasvi kuvassa Hienohelma (Asparagus densiflorus 'Sprengerii')

Mitä viherhuolto sitten on? Kasvien hyvinvoinnin tarkastamista, kastelua, lannoitusta, mahdollisesti kasvualustan vaihtoa, valoisuusolojen seuraamista kasvien kannalta. Aloitan viherhuollon Harjussa joka kerta siten, että käyn kasvit yksitellen läpi silmämääräisesti ja kokeilen mullan märkyyden. Sen jälkeen aloitan kastelun. Kastelussa on hyvä käyttää seisonutta eli niin sanotusti hapettunutta, huoneenlämpöistä vettä eikä suoraan kraanasta laskettua. Tähän aikaan vuodesta ei lannoiteta vaan kasveille suodaan mahdollisuus talvilepoon. Merileväuute on kasveille oikein sopiva kasvinhoitoaine näin talviaikaan, se tehostaa ja tasapainottaa kasvin ravinteiden ottoa ja auttaa niitä jaksamaan paremmin pimeänä vuodenaikana. Merileväuutteen voi antaa joko kasteluveden mukana tai sumuttamalla kasvin lehdille.

Lannoittaminen aloitetaan varovasti keväällä  kasvukauden alkaessa ja jatketaan elokuulle asti, jolloin lannoitusta kevyesti aletaan vähentämään. Syyskuussa lannoitus voidaan lopettaa kokonaan ja siirtyä merileväuutteeseen ja pelkkään veteen. Tai ainakin lannoittamista vähennetään reilusti, jopa kolmannekseen. kasvikohtaiset ohjeet kukkakirjoista on hyvä kerrata.

Lannoitemäärät täytyy tehdä purkeissa olevien ohjeiden mukaisesti, liika lannoituskaan ei ole kasville hyväksi. Ammattikäytössä on siihenkin mittareita, joilla mitataan kasteluveteen liuotettujen lannoitteiden muodostamaa johtolukua. Johtoluku kertoo kasvualustassa olevan nesteen ravinteiden määrän. Mitä korkeampi johtoluku, sitä enemmän kasvualustassa on ravinteita.

Johtoluvun mittaus kasteluvedestä mittarilla.

Johtoluku mitataan kasteluvedestä tai sitten suoraan kasvualustasta. Johtoluku saadaan mittarin antama lukema (mS/cm) kerrottuna kymmenellä. Hyvän kukkamullan johtoluku on 4-6 mS/cm. Kuvassa olevaan kasteluveteen on lisätty annosteluohjeen mukainen määrä lannoitetta ja kun mittarin luku 0,4 mS/cm kerrotaan kymmenellä saadaan siis 4. Joten annosteluohjeen mukainen lannoitus tässä tapauksessa ja tällä lannoitteella käy 1-2 kertaa viikossa lannoitukseen kasvukaudella. Mikäli johtoluku nousee 10 tietämille on lannoitus silloin liian vahvaa.
Kotioloissa harvalla kuitenkaan on mittareita käytössään, joten lannoitusohjeita on syytä noudattaa.

Marika, Pihasuutari