Valoisuusmittauksia

Toisen käynnin aihe Harjun kukkaluokassa kohdistui valoisuuden mittauksiin. Sain käyttööni luksimittarin, jolla pystyin toteamaan valoisuuden lukseissa. Luksilla ilmaistaan valoisuusvoimakkuutta ja se kuvaa pinnalle saapuvan valovirran suhdetta pinta-alaan. Kukkaluokassa on 11 kpl tavallisia loisteputkivalaisimia ja niiden lisäksi Harjussa olleiden kasvihuoneiden peruilta kolme kurkun kasvatuksessa käytettyä kasvivaloa.

Ulkona oli harmaa pilvinen joulukuun 3. päivä, eli luonnonvalon määrä oli vähäinen. Mittausajankohta oli kello 0900 ja 0930 välillä.

Valaistuksenvoimakkuuden mittari eli luksimittari. Mittarin lukema mitattuna suoraan loisteputken alta pöydältä.

Tähän aikaan vuodesta luonnonvalon määrä on todella vähäinen niin kasvien kuin ihmistenkin kannalta. Suomessa luonnonvalon määrä onkin jopa puolet vuodesta suurimmalle osaa viherkasveja täysin riittämätöntä. Sen vuoksi olisi hyvä avustaa kasveja lisävalolla. Tavallinen loisteputkikin auttaa, kun se on kasvin kohdalla, tai ihan myynnissä olevat led-kasvilamput. Harva kuitenkaan kotiinsa ostaa kukkia varten tehokkaita kasvihuonelamppuja. Tosin loisteputkiakin on eri tehoilla ja värisävyillä, joten niitä hankittaessa kannattaa hiukan syventyä omien huonekasvien vaatimuksiin.
Alla kuvat kukkaluokasta, toisessa on päällä vain tavalliset loisteputkilamput ja toisessa kuvassa niiden lisäksi kasvihuonelamppu.

Pelkät loisteputket päällä

                                         

Kasvilamppu päällä keskellä

Kuvassa oikeassa reunassa on aika pimeä kohta, lähin loisteputkilamppukin on monen metrin päässä. Siellä asuu tällä hetkellä mm. äärimmäisen oikealla traakkipuu (dracaena), palmuvehka (zamioculcas zamiofolii), isojukka (yucca aloifolia), tuonenkielo (aspidistra elatior), nukkatyräkki (euphorpia leuconeura), aasinkorva (syngonium auritum), isopunasarja (clivia miniata) sekä viirivehka (spathiphyllum). Mittasin luksimittarilla valoisuuden, ainoastaan 100 luksia oli mittaustulos. Kasvilamppu auttoi kuvassakin näkyvää isosarjaa ja viirivehkaa, mutta ihan äärireunaan ei kasvilamppu jaksanut valaista. Hämäremmissä oloissa viihtyvien kasvien minimi valovaatimus on jotakuinkin 400-500 luksia, joten aika pimeässä kulmassa kukat tällä hetkellä asustavat! Mutta ehkäpä ne ovat siinä tottuneet asumaan, ei ne ainakaan kauhian kituvilta näytä!

Pimeimmän nurkan kasvit. Etualalla oleva viirivehka on jopa aloittanut kukinnan!

                

 

No minkälaisia tuloksia sain sitten luksimittarilta, kun kasvilamput olivat päällä? Pelkässä loisteputkivalaistuksessa lampun kohdalta mitattu valoisuus oli kasveilla n. 450-500 luksia. Kun kasvilamppu laitettiin päälle, samassa kohdassa mitattu tulos oli peräti 7000-7500 luksia! Tosin nyt on muistettava, että tässä tapauksessa käytetty lamppu oli siis kasvihuone- ja ns. ammattikäytössä oleva lamppu, jonka päätarkoitus on ollut kurkkujen kasvun edistäminen. Valoisuus laski tietenkin mitä syrjempään siitä siirryin, mutta vielä parin metrin päässä loisteputkilamppu apuna valoisuus oli 800-1000 luksia.
Joten jotta kasvimme voisivat hyvin myös pimeään vuodenaikaan on syytä tarkastella valoisuusolosuhteita kasvin kohdalla. Ainakin omien viherkasvien kohdalla huomaan nyt, että aika pimeässähän ne joutuvat selviämään vaikka ovat ikkunan edessä.Toki kasvitkin tarvitsevat levon, mutta se hoituu luonnollisesti yöaikaan, jolloin ei tietenkään kasveja valaista. Noin puolet vuorokaudesta olisi kasvien kannalta sopiva valoisuusaika näin vähäisen luonnonvalon aikaan.

Marika, Pihasuutari