Viherhuoltoa ja -välineitä

Viherhuolto pitää sisällään siis eri viherkasvien hoitoa. Minulla on käytössä Harjun kukkaluokan välineistö, kastelukannut, sumutinpullot, mittarit, lannoitteet, merileväuutteet ja tietenkin harja ja rikkakihveli. Siisteyshän on viherhuollossa yksi tärkeimmistä asioista. Jos ajatellaan jossakin asiakastiloissa olevia viherkasveja, niin mikäli kasvien alusta on pudonneista lehdistä ja muista kasviroskista täyttyvä alue, ei se ole kenenkään mielestä kovin mukavan näköistä. Siksi viherhoitajalla on oltava myös siivoustarvikkeet mukana. Viherhuoltaja siivoaa aina jälkensä!

Viherhuoltajan työvälineistöä. kastelukannut, lannoite ja merileväuute, sumutinpullo, valoisuus- ja johtolukumittari sekä muistiinpanovälineet.

Viherhuoltajan tärkeimpiä työvälineitä . Kasvi kuvassa Hienohelma (Asparagus densiflorus 'Sprengerii')

Mitä viherhuolto sitten on? Kasvien hyvinvoinnin tarkastamista, kastelua, lannoitusta, mahdollisesti kasvualustan vaihtoa, valoisuusolojen seuraamista kasvien kannalta. Aloitan viherhuollon Harjussa joka kerta siten, että käyn kasvit yksitellen läpi silmämääräisesti ja kokeilen mullan märkyyden. Sen jälkeen aloitan kastelun. Kastelussa on hyvä käyttää seisonutta eli niin sanotusti hapettunutta, huoneenlämpöistä vettä eikä suoraan kraanasta laskettua. Tähän aikaan vuodesta ei lannoiteta vaan kasveille suodaan mahdollisuus talvilepoon. Merileväuute on kasveille oikein sopiva kasvinhoitoaine näin talviaikaan, se tehostaa ja tasapainottaa kasvin ravinteiden ottoa ja auttaa niitä jaksamaan paremmin pimeänä vuodenaikana. Merileväuutteen voi antaa joko kasteluveden mukana tai sumuttamalla kasvin lehdille.

Lannoittaminen aloitetaan varovasti keväällä  kasvukauden alkaessa ja jatketaan elokuulle asti, jolloin lannoitusta kevyesti aletaan vähentämään. Syyskuussa lannoitus voidaan lopettaa kokonaan ja siirtyä merileväuutteeseen ja pelkkään veteen. Tai ainakin lannoittamista vähennetään reilusti, jopa kolmannekseen. kasvikohtaiset ohjeet kukkakirjoista on hyvä kerrata.

Lannoitemäärät täytyy tehdä purkeissa olevien ohjeiden mukaisesti, liika lannoituskaan ei ole kasville hyväksi. Ammattikäytössä on siihenkin mittareita, joilla mitataan kasteluveteen liuotettujen lannoitteiden muodostamaa johtolukua. Johtoluku kertoo kasvualustassa olevan nesteen ravinteiden määrän. Mitä korkeampi johtoluku, sitä enemmän kasvualustassa on ravinteita.

Johtoluvun mittaus kasteluvedestä mittarilla.

Johtoluku mitataan kasteluvedestä tai sitten suoraan kasvualustasta. Johtoluku saadaan mittarin antama lukema (mS/cm) kerrottuna kymmenellä. Hyvän kukkamullan johtoluku on 4-6 mS/cm. Kuvassa olevaan kasteluveteen on lisätty annosteluohjeen mukainen määrä lannoitetta ja kun mittarin luku 0,4 mS/cm kerrotaan kymmenellä saadaan siis 4. Joten annosteluohjeen mukainen lannoitus tässä tapauksessa ja tällä lannoitteella käy 1-2 kertaa viikossa lannoitukseen kasvukaudella. Mikäli johtoluku nousee 10 tietämille on lannoitus silloin liian vahvaa.
Kotioloissa harvalla kuitenkaan on mittareita käytössään, joten lannoitusohjeita on syytä noudattaa.

Marika, Pihasuutari